Koti

 

Vanhaa Vaasantietä

Lylystä Tampereelle;

kymmenen muuttoa

vuosia sadasta viidennes

ja mies.

 

Tampereelta länsirannikon

karhukaupunkiin;

kolmenkympin kriisi

kolme lasta,

virka ja mies.

 

Porista Turkkuseen,

ei takaisin Tampereelle?

Tottui siihenkin - aikanaan.

Muutettiin Kaarinaan;

kolme nuorta,

pappi ja mies.

 

Nyt kahdeskymmenes koti

metsän kupeessa

pellon kainalossa.

On se koti, se vasta onkin;

vuosia sadasta yli puolet,

lapset lähteneet,

koira kuollut.

 

Täällä me asumme,

kotona;

mies ja minä.

------------------

 

Nyt vasta oivalsin, että runotarinan piti olla lyhyt. Laitan tähän samaan yhden vanhan, joka tavallaan pitää sisällään tarinan. Runon nimi on Kaivo

 

Kyllä tunteita riittää,

niitä on minussa ehtymätön kaivo.

 

Mutta vain sinulle olen sanonut: tahdon.

 

Pirjo


Runotorstai