Puuna, mustikkana tai vaikkapa perunana oleminen vaikuttaa helpolta ja yksinkertaiselta: ei tarvitse paljon miettiä tarkoitusta ja tavoitteita, eikä taida pahemmin syntyä väärinkäsityksiä. Reviiritaisteluja saattaa olla siinäkin maailmassa.

Kaarinan seurakunnalla on vuoden 2006 loppuun asti ulottuva strategia toiminta-ajatuksineen ja painopistealueineen. Meillä on edessä tehtävä, joka siis puulle, mustikalle ja perunalle on helppo, mutta meille ihmisille (varsinkin monien erilaisten ihmisten muodostamalle yhteisölle) voi olla melko työläskin: löytää tarkoitus ja tavoitteet yhteiselle työlle. Visio ja strategia eivät ole itsetarkoitus. Niitä ei tehdä vain sen vuoksi, että olisi olemassa jokin paperi. Edessä oleva työskentely on prosessi, jossa tavoitteena on yhteinen visio ja toiminta-ajatus, jossa analysoidaan nykytilanne ja mietitään strategia vision toteuttamiseksi.

Meidän ihmisten kesken asiat ovat monimutkaisempia kuin vaikkapa mustikoiden kesken (toisaalta - mistä minä sitäkään varmasti tiedän, siis mustikoiden elämää). Elämän ja tapahtumien tarkoitus ja mielekkyys eivät ole meille useinkaan itsestäänselviä. Käyttäytymisemme on niin monista asioista kiinni, ja sen tulkinta on vielä ihan oma juttunsa. Yksi kokee uhkaksi sen, josta toinen innostuu ikihyviksi.

Toivon useimpien innostuvan. 

Pirjo