Tänään oli hartaus eräässä kaarinalaisessa vanhustentalossa. Pastori, jonka aikatauluun hartaus oli sijoitettu, sairastui. Sihteeri ei löytänyt varausohjelasta ketään, jolle hartauden olisi voinut siirtää. Kaikki olivat jossain muissa työtehtävissä tai vapailla tai muuta sellaista. Minä sovin yhden seurakuntalaisen kanssa, että hän ottaa hartauden hoitaakseen; sihteeri neuvoisi paikan ym. Sitten oivalsin tämän seurakuntalaisen olevan ehdokkaana seurakuntavaaleissa ja varmuuden vuoksi peruutin sopimuksen. Sain lopulta sunnuntaina yhden työntekijän aikatauluun kuitenkin sijoitettua ko. hartauden; sihteeri neuvoisi paikan ym.

Tänään iltapäivällä tultuani pitkästä kokouksesta virastolle kuulin ko. työntekijän menettäneen äänensä (toivottavasti vain tilapäisesti), joten hänkään ei ollut voinut pitää hartautta. Johtava diakoniatyöntekijämme oli - kenties kirkon kyökissä, siis siinä todellisessa - neuvotellut tilanteesta yhden pappimme kanssa. Yhdessä he olivat päätyneet ratkaisuun, että toinen kanttoreista ehtiikin juuri ja juuri siunaustilaisuudesta hartautta pitämään. Olen siinä uskossa, että kanttori on hartaudessa ollut; sihteeri varmaankin neuvoi paikan ym.

Loppupäätelmä: Kaarinan seurakunnassa on vastuullisia työntekijöitä, sitkeys palkitaan ja sovituista asioista pidetään kiinni. Kiitos!

Pirjo