Meillä on vanha kelloradio. Se on jo muutaman vuoden herättänyt siihen asetettuun aikaan, vaikka herätys olisikin kytketty off-asentoon. On täytynyt aina muistaa siirtää herätysaikaa, jos ei ole tarvinnut aamulla nousta aikaisin. Hiljattain kävimme mappikaupalla läpi vanhoja laskuja ja hävitimme niitä. Sieltä löytyi kelloradionkin kuitti, se on ostettu 80-luvun alussa.

Nyt meillä on uusi "kelloradio". Ilmeisesti siinä on herätyskellokytkentäkin. Vielä sitä ei ole aktivoitu, eikä siitä näe edes kellonaikaa, mutta radio, cd ja ties mitkä muut toiminnot pelaavat.

Olen vanhan ja uuden kelloradion välissä. Vuosikin on vaihtumassa. Ajattelen aikaa yli 20 vuotta taaksepäin, tuskin uskallan ajatella yhtä kauas eteenpäin.

Elämä tuntuu yhtäkkiä lyhyeltä, mutta - lyhythän se on aina ollut. Koskaan ei ole voinut tietää oman eikä toisten elämän määrää. On siis viisautta elää tänään, ottaa tämä päivä vastaan uteliaana ja pilke silmäkulmassa: mitä tällä päivällä on annettavana, mitä minulla on annettavana muille, keiden kanssa minut tänään johdetaan elämään?

Täältä tullaan elämä! Tänään - ja huomennakin, jos Luoja suo.

Pirjo