Leikkuupuimuri raksuttaa pitkin peltoa; tasaista, kaunista jälkeä. Kävelen viereistä tietä ilta-auringossa; lämmintä, kosteaa. Yhtäkkiä sieraimiini tulvahtaa viljan ja oljen tuoksu; makea ja pölyinen, kuiva. Tuoksu maistuu turvalliselta, elämältä. Se vie mummolaan. Siellä nukuimme joskus kesällä tyhjänä olleen viljalaarin pohjalla. Yksi laita oli otettu pois, ja nukkumapaikka tehty patjoista. Viljan tuoksussa äidin ja isän kanssa oli hyvä nukkua.

Eilen mietin työni tarkoitusta. Leipään sekin liittyy monella tavalla. Eniten kuitenkin elämän leipään, Jeesukseen.

Anna minulle voimaa, / usko ja luottamus luo. / Elämäniloa hoida, / mieleeni rauhasi tuo.

Pirjo