Ajattelin kirjoittaa kuulumisia. Istuttuani koneen äärelle alkoikin tuntua siltä, että ei kuulu mitään.Minulla on vielä yksi leirivapaa ym viikko edessä, tarttis jaksaa hakea matkalaukku ja pakata vaihteeksi tavarat. Peruspakkaukseni on kesäterässä, sen huomasin viime viikonloppuna olessani Pohjoismaisilla diakoniatyöntekijäpäivillä. Kannoinpahan sinnekin hyttysmyrkkyä, laastaria ja muuta pientä kesätavaraa. Sivistystarvikkeet olivatkin sitten kotona, odottivatpahan siellä. Tämän tuleva vapaareissun selviän kyllä kesäpakkauksella, ajattelin käväistä Krakovassa katsomassa mitä sinne kuuluu, samalla käväistään Auschwitzissä ( reissu on meidän hopeahääpäivämatka :) ).

Kaarinan oikeassa keittiössä alkaa olla jo normaali kuhina, lomakausi on niin lopuillaan. Tänään jopa käynnistelimme ajatuksiamme kohti tulevaisuutta. kirkollinen perussettihän on: muistele mennyttä ( jotta osaat tehdä tilastot ) elä tätä päivää ( sitä vartenhan olemme olemassa ) suunnittele tulevaisuutta ( ettei tulevaisuus suunnittele sinua ) Jotain kolme ?!? juttua on se, että elämme niin voimakkaasti kolmessa ajassa samanaikaisesti. Toisenlaista on olla töissä, jossa eletään pelkästään tätä hetkeä.

Kaisa