… on Turunmaan saaristossa käytettävä sana, joka tarkoittaa helluntain (pingst) aikoihin (oli helluntai koska tahansa) pohjoisesta puhaltavaa kylmää ja hallaista tuulta (nordan). Taas se puhaltaa. Saapa nähdä, miten käy tällä hetkellä täysillä kukkivien mustikoiden. Omalta osaltani olen jo toivoni hyvästä sadosta menettänyt.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Toisenlaisetkin jäätävät "pingstnordanit" puhaltelevat tällä hetkellä. On esimerkiksi vaikeaa löytää mistään keskustelupalstaa, jossa ihmiset avoimesti rohkaisisivat toisiaan siihen, mihin Jeesus on meitä kehottanut. Johanneksen evankeliumin 14. luvussa hän sanoo: "Siinä minun Isäni kirkkaus tulee julki, että te tuotatte runsaasti hedelmää ja niin osoitatte olevanne minun opetuslapsiani."

Hedelmätöntä – tai mätiä hedelmiä tuottavaa – keskustelua on vaikka kuinka paljon (en väitä sitä täällä paljoa esiintyvän), mutta missä on hedelmällistä Jumalaa kirkastavaa, lähimmäistä rakastavaa, häntä tukevaa ja kannustavaa keskustelua? Sitä me tarvitsemme, sillä siihen meidät rakkauden kaksoiskäskykin ohjaa. Tarvitsemme sanoja Jumalan rakkaudesta ja tekoja sen toteen näyttämiseksi.

"Katsokaa, kuinka he rakastavat toisiaan", kerrotaan alkukirkon kristityistä sanotun. Löytyykö tässä hetkessä vielä sellaista rakkautta, että tämä sana voisi vielä olla totta tänäkin päivänä. Tähän haastan niin itseäni kuin sinua, hyvä lukijani.

Eero-pappi