Viime keskiviikon työntekijäkokouksen alkuhartaudessa eräs meistä kertoi kokemuksistaan tulla Kaarinan seurakunnan työyhteisöön. Pitkään seurakunnassa työssä ollut oli sanonut, että työyhteisömme on kuin ainaisella luokkaretkellä.

Äkkiseltään ajatus luokkaretkestä tuntuu mukavalta. Mutta - ainaisella luokkaretkellä oleva työyhteisö? Mielikuvaan voi lukea irti arjesta olemista, että on mukavaa. Entä sitten perustehtävä? Jääkö se ainaisella luokkaretkellä hoitamatta? Vai olisiko niin, että perustehtäviäkin voidaan yhdessä hoitaa "kivalla fiiliksellä"?

ihmettelee lauantaiaamuna

Pirjo