Seurakunnan työntekijät ovat ammattilaisia, hyvin koulutettuja ja monilahjakkaita ihmisiä. Sen todisti mielestäni eilinen vapaaehtoisuuden juhla Kaarinan kirkolla. Ohjelman hoiti moniammatillinen tilaisuutta varten koottu tiimi, joka koostui diakoniatyöntekijöistä, kanttorista ja papeista. Tiimistä irtosi musiikkia, draamaa, vuorovaikutteista ohjelmaa iltaan kutsuttujen vapaehtoistyössä mukana olevien kanssa, hartautta ja muuta sanataidetta. Minulla oli vain pieni pyydetty puheenvuoro, joten voin rohkeasti kehua muita.

Kaikkiaan seurakuntaviikolla on viime sunnuntaista alkaen ollut tapahtumista pitkin viikkoa. Arkipäivinä kirkolla on liikkunut lapsityön ryhmiä, keskiviikkona oli eläkeläisten opintopiiri, kuorot ovat harjoitelleet, nuoret ovat parhaillaankin viikonloppuleirillä - normaalia toimintaa paljon ja monenikäisille. Toivottavasti yhä useammat seurakuntalaiset - ja vapaaehtoiset löytävät mukaan.

Tänään olin siunaamassa avioliiton ja kastamassa kyseisen avioparin lapsen. Vietin juhlaa vuosien takaa tuttujen seurakuntalaisten kanssa. Tuore isä on joskus ollut "rippilapseni", suvun kanssa on lakkiaisten lisäksi vietetty lähinnä hautajaisia. Nyt saimme olla koolla iloisessa juhlassa. Tuntui hyvältä.

Huomenna saan olla mukana Vahdon kirkossa messussa, jossa mieheni Lasse asetetaan ko. seurakunnan kirkkoherran virkaan. Oman mausteensa juhlaan tuovat mukana olevat sukulaiset.

Pirjo