Vuoden 2006 joulukin alkaa jo olla minussa. Tämä joulu tuntuu hyvältä, ei paina kumaraan. Vuoden 2006 joulussa on paljon ihmisiä, rakkaita ihmisiä, siis rakkautta, montaa sukupolvea. Aika vähän riitaa, kiirettä ja surua. Siinä on kuusen, kynttilöiden ja ruokien tuoksua. On konkreettisia ja sieluun painuneita kuvia. Ilosta tulee mieleen joulusauna, josta ex tempore tuli aatonaattona ydinperheemme yhteen tuonut leppoisa iltahetki.

Joulussa 2006 on ehdottomasti myös seimi ja lapsi. Olen ollut monessa jumalanpalveluksessa: Pyhä Henki on ollut lähellä.

Lainaan jonkun runoilemaa rukousta: "Kiitos, Isäni taivainen, joulusta sädehtivästä. Kiitos juhlasta Jeesuksen, kiitos päivästä tästä!"

Ei kun arjen töihin - pariksi päiväksi!

Pirjo