Kyllä tänne nyt pakko on jonkun taas jotain kirjoittaa. Ole joku - kehotetaan seurakuntavaalien mainoksessa. Siispä minä olen joku.

Viime päivinä työni on painottunut henkilöstöhallinnon puolelle. Kesä on selvästi muuttumassa syksyksi, ilmassa on murroksen alkua ja uuden tuntua. Kesätyöntekijöitä lähtee, sijaisia palkataan sairastuneiden ja muidenkin tilalle, "vanhoja" työntekijöitä palaa virkavapailta, yksi ilmotuksensa mukaan kuitenkin vain hetkeksi lähteäkseen kokonaan. Siispä soittelen ja kyselen sijaisia, kirjoitan päätöspöytäkirjoja myöntääkseni sairaslomia ja sijaisia palkatakseni, tapaan uusia ja vanhoja työntekijöitä, lähetän sähköposteja evl.osoitteiden ja varausohjelmatunnusten saamiseksi jne. Osa rutiinijuttuja, ihmisten tapaaminen ei koskaan. Kaikki yhdessä suremme erään työntekijän perhettä kohdannutta menetystä. Tästä sekamelskasta sitä sitten pitäisi saada aikaan ohjelmallinen syksy seurakuntavaaleineen kaikkineen.

Kyllä kai se siitä...

Pirjo