Haastattelivat tuossa sunnuntai-iltana televisiossa jouluahdistuneita (allekirjoittaneen diagnoosi) ihmisiä. Erään pariskunnan ahdistus johtui siitä, että he eivät kertomansa mukaan kauppaan mennessään vielä tietäneet, mitä joululahjaksi ostaisivat. Erään toisen kohdalla selvä ahdistuneisuus johtui siitä, että kaupassa oli nyt sunnuntaina muitakin ostajia, ihan tungokseen saakka. (Jostakin) syystä en tuntenut minkäänlaista empatiaa näitä kaupassakävijöitä kohtaan.

Jäin siinä kuitenkin miettimään, että oliskohan televisiossa, varsinkin uutisissa, tärkeämpääkin kerrottavaa.

No…, joka tapauksessa paksu punanuttuinen hou-hou-mies pääsi mainoksessa osoittamaan, että vaikka muut hylkäisivätkin, niin eräs kolajuoma elää (ja voi erinomaisen hyvin) ihmisen rinnalla koko tämän elämän ajan.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Tulihan sieltä se papin jouluhössötystä vastustava sormella osoittelu ja moralisointi, ettäs kehtaankin! Oli miten oli, mutta noista haastatteluista tuli kummasti mieleen Vaahteramäen Eemeli, joka pisti väkisin liian suuren päänsä liian pieneen pottaan, tai olikohan se kukkavaasi – eräänlaista masokismia kaikki tyynni.

Eero-äijä